2024 toimialan tiiveysmittauksen tulokset (Vertia)

Energiatehokkuutta mitataan ilmanvuotoluvulla ja U-arvolla

Ilmavuotoluku qE=50 mittaa sitä, kuinka monta kuutiota (m3) ilmaa vuotaa yhden ulkovaipan neliön (m2) läpi tunnissa, kun paine-ero on 50 pascalia.

Ilmanvuotoluvun vaikutus lämmitykseen on suoraviivainen. Mitä enemmän lämmitettyä sisäilmaa vuotaa ulos, sitä enemmän lämmitys maksaa. Kun ilmanvuotoluku kasvaa yhdellä yksiköllä, lämmityskulut kasvavat n. 7 %.

Toisaalta konvektio voi käydä myös sisään päin (ilman virtaus sisä- ja ulkotilojen paine-erojen vuoksi),  jolloin kylmää sisäilmaa pääsee talon vaipan läpi sisään. Samalla mukaan voi tulla ulkoilman epäpuhtauksia.

U-arvo mittaa rakennustekniikassa eri rakenneosien lämmöneristyskykyä.

U-arvolla on merkittävä vaikutus talon lämmitykseen. Mitä isompi osa lämpöenergiasta virtaa rakenteiden läpi lämmittämään ulkoilmaa, sitä enemmän lämmitys maksaa. Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristys.

Tiiveys vaikuttaa asumiseen muutenkin kuin energian säästönä

JETTA 2.0 -seinärakenne on energiatehokas  (U-arvo 0,13) ja 24 % parempi kuin rakennusmääräysten vaatimukset (0,17).  Talon eristäminen ei yksin riitä energiatehokkuuteen, vaan tiiveys ja toimiva ilmanvaihto yhdessä hyvän eristyksen kanssa ovat avaimia energiataloudelliseen asumiseen.

Tiiveydellä on myös muita hyviä vaikutuksia. Laadukas tiiveys pitää kosteuden ulkona ja rakennuksen kuivat rakenteet kuivina. Tärkeys korostuu jo rakentamisen aikana mm. läpivientien kohdalla. Hallittu ilmanvaihto mahdollistuu tiiveyden ansiosta, kun tiiveys on kunnossa – talon koneellista ilmanvaihtoa voidaan säätää järkevästi. Huonekohtaiset säädöt onnistuvat ja ilmavirtaukset pysyvät miellyttävinä eikä vedon tunnetta synny.

Tiiveys vaikuttaa merkittävästi sisäilman laatuun. Kun sisäilma saapuu koneellisen ilmanvaihdon kautta suodattimen läpi, epäpuhtauksia ei leviä sisälle.

Voiko omakotitalo olla liian tiivis?

Toisinaan kuulee puhuttavan pilalle remontoiduista taloista, joista rakennettiin liian tiiviitä.  Näissä kokemuksissa on useimmiten kyse vuosikymmeniä sitten rakennetuista taloista, joidenka energiataloudellisuutta on pyritty parantamaan lisäeristyksellä ja tiivistämällä. Alun alkaen erityyppisellä rakennustekniikalla rakennettujen hirsirunkoisten-, rintamamies- ja 70-luvun talojen  rakennustapaa sekä eristämistä on lähdetty myöhemmin muuttamaan toisen rakennustavan mukaiseksi. Tällaisissa tilanteissa talo voi todella muuttua liian tiiviiksi ja tilannetta pahentaa jos ilmanvaihdon huomioiminen on unohtunut. Eristystavan muuttuessa tulisi aina huolehtia myös ilmanvaihdon uusiminen. Väärät ”korjaamiset” voivat pahimmillaan johtaa asumisesta aiheutuvan kosteuden kertymiseen tiivistyksen sisäpuolelle ja pahoihin kosteusvaurioihin.

Tämän päivän rakennustekniikan mukaan talon tulee olla mahdollisimman tiivis, mutta ilmastoitu heti rakentamisen jälkeen. Laadukkaat materiaalit ja nykyaikainen koneellinen ilman vaihto pitää huolen siitä, että kosteus siirtyy ilmanvaihtojärjestelmän kautta ulos. Sisään kierrätetään puhdasta ja kuivaa ilmaa.

Jetta-Talo on tiiveydeltään markkinoiden paras

Jetta-kodin rakentamisessa ja pystytyksessä kiinnitetään erityistä huomiota talon tiiveyteen. Tätä kautta talomme ovat energiatehokkaita, mukavia ja turvallisia. Seinärakenteen saumakohdat tehdään porrastetuilla eristeratkaisuilla ja viimeistellään erityisellä huolella. Sähköistykset kulkevat erillisessä välitilassa rakenteessa, jolloin ylimääräisiltä läpivienneiltä höyrynsulussa vältytään. Ratkaisu on todistettu  laadukkaaksi.

Vertia Oy:n tekemässä tutkimuksessa 2024 mitattiin Suomessa satoja talotehtaiden toteuttamia taloja. Saamamme todistus Jetta-Talojen ilmatiiveydestä alkaa juhlallisesti:

”Tekemiemme ilmatiiveysmittausten perusteella Jetta-Talon Jetta-kotien rakenteellinen ilmatiiveys (ilmanvuotoluku qE50 / q50) on toimialaansa nähden alan paras.” (Lähde: Vertia Oy)

Tutkimuksessa Jetta-Talojen ilmatiiveyden keskiarvo oli v. 2024 0,29 m3/hm2, kun alan keskiarvo oli 0,69 m3/hm2.

Tutkitusti tiivein myös 2025

Jetta-Talo tutkitusti tiivein ja energiatehokas 2025  Jetta-talo on voittanut Tutkitusti tiivein 2025-tunnustuksen talopaketti -kategoriassa. Ko­ti­mai­nen asu­mi­sen laa­dun var­mis­ta­mi­seen eri­kois­tu­nut Ver­tia pal­kit­see ta­lo­val­mis­ta­jat, jot­ka toi­mit­ti­vat tii­veim­mät ta­lot vuon­na 2024. Ver­tia te­ki vii­me vuon­na 1300 uu­dis­ra­ken­nuk­sen tii­veys­mit­tausta pien­ta­loi­hin.

Tii­veys­ver­tai­luun va­lit­tiin mu­kaan ta­lo­toi­mit­ta­jat, joil­le Ver­tia oli teh­nyt tii­veys­mit­tauk­sen vä­hin­tään kym­me­neen oma­ko­ti­ta­loon vuon­na 2024. Li­säeh­to­na oli, et­tä mi­tat­tu­jen koh­tei­den tu­li edus­taa mer­kit­tä­vää osaa ky­sei­sen ta­lo­val­mis­ta­jan oma­ko­ti­ta­lo­jen toi­mi­tuk­sis­ta. Pa­rem­muu­den rat­kai­si mi­tat­tu­jen ta­lo­jen il­man­vuo­to­lu­ku­jen kes­kiar­vo.

Tutustu Jetta-Talon ideamallistoon. Talomalleistamme löytyy oikea koti jokaiselle perheelle – tarvittaessa pienillä tai vaikka suuremmillakin muokkauksilla.

Tutustu koko mallistoon ja ota yhteyttä edustajaamme!

Jetta-Talon ilmatiiveyden arvot huippuluokkaa v. 2024

Kaikki Jetta-talon toimittamat talot, jotka mitattiin ilmatiiveyden osalta vuonna 2024 alittivat ilmanvuotoluvun 0.6 m3/hm2. Tulosten myötä Jetta-kodit täyttävät saman vaatimuksen kuin passiivitalot.

Kun energian hinta on korkealla, lämmityksen hyötysuhde  kiinnostaa yhä useampia. Usein talon tiiveys ja toimiva lämmitystekniikka ovat merkittävämpi tekijä lämmityskustannusten muodostumisessa kuin pelkkä lämmitysmuoto. Jos lämpö karkaa harakoille, lämmittäminen on useimmilla lämmönlähteillä kallista joka tapauksessa.